Title | : | Onko teillä tämmöstä? |
Author | : | |
Rating | : | |
ISBN | : | - |
ISBN-10 | : | 9789510431672 |
Language | : | Finnish |
Format Type | : | Paperback |
Number of Pages | : | 176 |
Publication | : | Published January 1, 2017 |
Nopola leikittelee uskomuksilla ja ennakkoluuloilla. Soljuvan tekstin takana odottaa usein yllätys, koominen käänne: me emme ole sellaisia kuin kuvittelemme – eikä ole maailmammekaan.
Onko teillä tämmöstä? pitää sisällään puolisensataa tekstiä elämän kummallisuudesta. Isot ja pienet asiat sekoittuvat päässämme: samalla sekunnilla tulee säälittyä pakolaisten kohtaloa merimatkalla ja itseään, kun ei pääse juuri nyt rantalomalle.
Nopola läpäisee teksteissään lajien – esseen, novellin, kolumnin ja proosarunon – koko repertoaarin. Tyylilaji onkin määrittelemätön. "Yhtä määrittelemätön kuin todellisuutemme, yhtä pöhkö", Nopola toteaa.
Onko teillä tämmöstä? Reviews
-
Sinikka Nopola on tullut tunnetuksi lastenkirjoista, joita hän on kirjoittanut siskonsa Tiina Nopolan kanssa. Onko teillä tämmöistä? teos on ensimmäinen Sinikka Nopolan kirjoittama aikuisten kirja, jonka luin.
Eniten pidän Anskusta ja Perasta ja niitä tarinoita on yhteensä 16. Pari jaksaa olla eri mieltä jokaisesta asiasta. Pera on positiivinen ja Ansku negatiivinen, Pera puhuu aidasta ja Ansku aidanraoista ja jokainen tarina päättyy samalla tavalla, kun Pera sanoo: Asia selvä.
Minusta oli myös hauska muistella omia ensimmäisiä juttuja kirjoitusten tyyliin, joiden pääotsikko oli Mitä elämästä muistetaan, suosittelen muillekin lukijoille muistelemista mm. ensimmäisestä lelusta tai työpaikasta, kirjasta löytyy lisää. Ensimmäinen... tarinoita oli myös 16. Kaikenkaikkiaan kirjassa on 71 lyhyttä tarinaa ja tyylilajit vaihtelevat ironiasta, komiikkaan.
Kirja laittaa ajattelemaan omaa käytöstä ja pinttyneitä tapoja, kirja suorastaan huiskauttaa hämähäkin verkot silmäkulmista ja katse kirkastuu ja näköalat laajenee. -
Veikeitä ja itseironisia pikkutekstejä elämän kummallisuuksista, ihmisten tavoista ja kohtaamisista.
-
Tätä lukiessa ei tarvitse yllättyä, eikä siinä mielessä pettyä. Rakastan Sinikka Nopolan terävää ja itseironista, tarkkasilmäistä ja pursuavan aikuista tapaa kirjoittaa ja tarinoida, mutta tämä ei noussut suosikikseni. Uusia mausteita kaipaisin siis uskollisena lukijana.
-
Lyhyitä tarinoita, niissä ei oikein ollut mitään punaista lankaa, mutta en tiedä onko Nopolan näissä kirjoissa yleensäkään - en ole niitä ennen lukenut. Oli ihan viihdyttävä ja helppo, mutta epäilempä jäikö muistiin mitään...
-
Mukavaa ja harmitonta lukemista, tykkäsin näistä kovasti! Hymyilytti useammankin kertomuksen kohdalla, esimerkiksi 'Jos olisin syntynyt 2003'-tarinan, jossa kirjailija ottaa kantaa ADD-diagnoosiin. Vuonna 1953 syntynyt sai olla omissa maailmoissaan viihtyvä lapsi, jota ei kuitenkaan pidetty erikoisena tai häiriintyneenä saati lääkitty.
-
Tämä oli juuri sopivaa ja viihdyttävää luettavaa tälle viikolle, tarpeeksi kevyttä ja hyväntuulista. Mukavia lyhyitä tarinoita, suurin osa hauskojakin. Jo ensimmäinen tarina sai minut hymyilemään, jossa tahaton onnentoivotus Facebookissa sai suuret mittasuhteet. :) Lisäksi erityisesti Ansku ja Pera -sanailut olivat kivoja lukea, mutta kivoja ja jänniä juttuja löytyi lähes kaikista muistakin.
-
Lyhyitä kolumneja, hajatelmia maailmasta.
Huomaan omaavani samantyyppisen tiedonhalun ja se kutkuttaa mieltä -
Sinikka Nopolan huumori puree minuun vuodesta toiseen. Ja kyllä - pieniä tarinoita äänikirjana kuunnellessani jouduin toistuvasti toteamaan, että kyllä minullakin on toistuvasti semmoista.
-
Kirjassa oli parasta se, että sen luki nopeasti.
-
Monia erilaisia tarinoita, joita oli hauska kuunnella ennen nukkumaan menoa. Silti paljon tästä ei jäänyt käteen, eikä tarinat jääneet mieleen. Hauska silti.
-
Joo, ei tää ihan mun juttu ollut. Kyllä siinä oli jossain ironia ja välillä oli jotain hauskat tarinat. Mutta yleensä se oli aika tylsä. Ei tullut naurua, itkua tai jotain muuta. Jotkut tarinat olivat niin liioiteltu, että en tykännyt olenkaan. Joo, se oli siinä, seuraava, kiitos.