Yötä vasten by Bo Carpelan


Yötä vasten
Title : Yötä vasten
Author :
Rating :
ISBN : -
ISBN-10 : 9789511273646
Language : Finnish
Format Type : Hardcover
Number of Pages : 67
Publication : First published August 1, 2013

Hän tuli kotiin yksinäisyyteen. / Eteinen oli tyhjä. Kun hän astui / muutaman tunnustelevan askeleen olohuoneeseen / ja näki kaistaleen valkoista taivasta / ja laikun laivastonsinistä, hän muisti / leningin, tunsi miten raskas / ilma oli, hänen oli pakko istahtaa, / näki suljetuin silmin, etäällä, / keveyden, onnen.

Runon minä pyrkii puheisiin, jopa jonkinlaiseen sovintoon lähestyvän kuoleman kanssa. Toisinaan polttavaa tuskaa lievittää vilvoittava muistikuva lapsuudesta tai nuoruudesta.


Yötä vasten Reviews


  • Marja

    It's not you, it's me. En saanut tästä mitään eikä minulla ole mitään sanottavaa. Kiitos ja anteeksi.

  • Anna-Maija Tähkävuori

    Kuten Bo Carpelan (s. 1926) kustantajalleen ilmoitti, ennen kuolemaansa 2011, Yötä vasten kokoelman käsikirjoitus tuli valmiiksi, hyvästeiksi, viimeiseksi puheenvuoroksi ja upean runollisen tuotannon loppusanoiksi. Se jäi odottamaan julkaisua, joka toteutui viime elokuussa. Mielestäni oikein ja harkitusti.
    Tuon parin vuoden välimatkan runoilijan mukana askeltanut lukija tarvitsi - toipuakseen henkisestä ikävästä.
    Ruotsinkielinen Bo Carpelan loi persoonallisen tavan katsoa tilaa, sävyjä, tunnelman monimuotoisuutta ja osasi pelkistää sisältöjään keskeisiksi elämän sanoiksi, hienostuneella ihailtavalla ilmaisulla.
    Kirjailijana hän lukeutuu suuriin suomalsisiin modernisteihin: sai Pohjoismaiden neuvoston kirjallisuuspalkinnon 1977 sekä kahdesti Finlandia-palkinnon.
    Yötä vasten runokokoelmassa jätetään monet jäähyväiset läheisille. Valolle sen vaipuessa pimeyteen, vaikenevalle linnunlaululle. Kesän rehevyydelle, joka varisee hyiseksi tyhjyydeksi, vailla läsnäoloa.
    Varjot, kaikki ihmisen jäljet kuten "pihapionit kasvot uponneina kasteeseen", koko puutarha, äänet ja narahtelut, askelten kulku pysähtyvät.
    "Edetään kohti hetkeä, jolloin kaikki salvat raukeaa"......."siellä missä olet yksin ei ole ketään"...

  • Virpi

    Surumielistä runoutta, haikeutta ja luopumista elämän viime metreilä. Olisi ollut parempi lukukokemus ilman aiemman lukijan marginaalitöhryjä...