Ensiksikin ja toiseksi by Daniil Kharms

Ensiksikin ja toiseksi Reviews

• 
  Marko Suomi

  Häiritsevää ja virkistävän sekavaa, kuten Sattumia, tosin ei yhtä hyvä mutta miten voisikaan olla?
• 
  Jaana

  Arkipäivän absurdismia.
  
  Ensiksikin ja toiseksi oli ensimmäinen Daniil Harmsilta lukemani kirja, joten vertailukohdat hänen muihin teoksiinsa puuttuivat täysin. Tiesin kuitenkin ennalta, että tähän olisi turha tarttua odottaen systemaattista ja siistiä kerrontaa. Ehkä sen takia osasinkin nauttia sanojen villistä poukkoiluista ja mitä kummallisemmista henkilöhahmoista. Absurdiuden takana myös kiinnostava kurkkaus Neuvostoliittoon pääosin 1930-luvulla.
• 
  Satu

  Ihanaa, ihanaa, ihanaa. Hykerryttäviä oivalluksia ja mielettömiä käänteitä, villejä ideoita ja traagisia yllätyksiä. Tämä hirvoitti minusta hykerryksen jos toisenkin - ainoa miinus tulee siitä, että tämän lukee hetkessä, vaikka kuinka yrittäisi viivytellä.
• 
  Erkki

  Veikeätä absurdia menoa sadan vuoden takaa. Vaan ei tämä nyt erikseen lastenkirjasta mene.
• 
  Heli

  Vastaantulijat tönivät minua. Kaikki olivat näköjään muuttaneet äsken maalta eivätkä osanneet vielä kävellä kadulla.

  
  
  Harmsin henkilögalleriasta jäivät tällä kertaa parhaiten mieleen saksien ja kirveen kanssa riehuva Pikku-Leena sekä Ivan Jakovlevitš Bobov, joka sanoo kaikkeen "häh-hää" ja haluaisi ostaa raidalliset housut. Uskomatonta, kuinka ajankohtaisia Harmsin jutut ovat edelleen. Alkuun poimimani katkelma on jatkuvasti totisinta totta, varsinkin kotipaikkakunnallani Mäntsälässä, jossa ihmiset kävelevät täysillä päin toisiaan.
  
  Monelle hauskalle sattumukselle nauroin kippurassa, kuten sille, miten Maša pakotti aasin viemään hänet kaupunkiin. Huvitti myös, että useammankin jutun lopussa joku ylimääräinen henkilö saapui tietämään asiat paremmin. Besserwisseröinnistä kertominen on kyllä takuuvarma keino viihdyttää minua.
• 
  Matti

  Sanat "lennokas" tai "hulvaton" eivät enää riitä kuvaamaan tätä tekstiä, se on lähinnä "täysin holtitonta"! Ja sen aiheuttama reaktio on juuri se “villi ilo”, jota määrettä Daniil Harms itse käytti. Tästä on vaikea sanoa juuri muuta kuin sairaan hyvä ja että kannattaa lukea koko Harmsin tuotanto. Nerokkaita tarinoita, joiden logiikka on täysin omassa aitauksessaan. Tai itse asiassa kaikkien aitausten ulkopuolella, riehuen ympäriinsä.
• 
  Marja

  En saanut tästä irti yhtään mitään. Nostatti vain kiukkua, kun ei tajunnut.
• 
  Iida M-I

  Lukiessa mieleen tullutta: Piirroshahmot, Antoine de Saint-Exupery, Picasso. Täysin omalaatuista.